Mitä kannattaa pakata retkelle tai vaellukselle mukaan? Ensimmäistä vaellusta suunniteltaessa harvoin kaikkia tarvittavia välineitä löytyy jo valmiiksi omasta takaa, joten ainakin jotain varusteita pitäisi hankkia. Varsinkin aloittelevan retkeilijän on vaikea arvioida mikä on hyvä tai minkälaisia ominaisuuksia sitä varusteiltaan kaipaa. Eri vaihtoehtojakin on aivan liikaa. Retkeilytarvikkeita löytyy monessa eri hintaluokassa ja hintalapuksi voi nousta useampi tuhat euroa, jos kaikki välineet valitaan sen mukaan, minkä joku toinen kokee parhaaksi mahdolliseksi. Moni retkeilijä hankkii omia varusteita ja tarvikkeita pikkuhiljaa ja lainaa tai vuokraa varusteita ennen omien ostoa. Mutta mikä on se paras mahdollinen retkeilytarvike? Se riippuu siitä mihin haluaa lähteä retkelle. Jos omat retkisuunnitelmat painottuvat metsäisille alueille, pääsee varusteiden vaatimusten suhteen hieman vähemmällä kuin tuulisella ja karulla tunturiseudulla. Yön yli retkillä pärjää vähälläkin, mutta pidemmillä ja syvemmälle erämaahan suuntavilla vaelluksilla varusteiden pitäisi olla luotettavia. Vielä parempi on, jos mukana olevat tarvikkeet ovat monikäyttöisiä ja kestävät vuodesta toiseen.
Varustelista
- Vaatteet ja kengät
- Retkeilyhousut
- Hengittävä t-paita
- Alushousut, mielellään ei puuvillaa
- Aluskerrasto (merinovillaa)
- Lämpökerrasto sään mukaan (fleece/villa)
- Päähine (lippis tai lierihattu ja pipo)
- Tuulen pitävä, hengittävä takki (jotkut käyttävät myös kuoritakkia)
- Sadevarusteet (kuoritakki ja housut tai sadeviitta)
- Taukotakki (kevytuntuvatakki)
- Vaelluskengät
- Sukat ja ainakin yksi vaihtopari. Yöksi omat sukat.
- Leirikengät (crocs-tyyliset kengät ovat kevyet ja edulliset. Sopivat myös joen ylityksiin.
- Yöpyminen
- Teltta, tarppi, riippumatto tms.
- Makuupussi
- Makuualusta
- Lamppu (otsalamppu on kaikista toimivin)
- Retkikeittiö
- Retkikeitin ja kattila
- Polttoaine keittimeen
- Ruokailuvälineet (Muki ja lusikkahaarukka. Tarvittaessa lautanen. Jos retkeilee yksin, voi kattilaa käyttää lautasena)
- Ruokaa
- Juomapullo
- Vedenpuhdistin tai puhdistustabletteja. Tarvittaessa veden voi myös keittää.
- Tiskiharja (ja biohajoava tiskiaine)
- Muuta
- Rinkka ja rinkan sadesuoja
- Kuivapusseja (pakataan vaatteet ja ruoat kuivasäkkiin)
- Kartta ja kompassi
- GPS
- Ensiapulaukku
- Aurinkolasit
- Aurinkorasva
- Hyttysmyrkky
- Hammasharja ja tahna
- Vessapaperi (pakkaa vesitiiviisti erikseen)
- Pyyhe ja saippua (biohajoava)
- Puukko tai monitoimityökalu
- Tulentekovälineet (varalle erikseen tulitikut vesitiiviisti pakattuna)
- Matkapuhelin
- Kamera
- Varavirtalähde?
- Korjaussarja: Ilmastointiteippi tms ja rautalankaa
Vinkkejä varusteiden valintaan
Teltta, tarppi vai riippumatto?
Majoitteen valintaan vaikuttaa ensisijaisesti se, minkälaista retkeilyä harrastaa. Teltta on yleisin vaihtoehto, sillä sen kanssa pystyy lähtemään melkein mihin vain. Jos vaelluksen kohde on puustoisella alueella, voi riippumatto olla hyvä vaihtoehto. Osa etenkin kevytretkeilijöistä kantaa mukanaan pelkkää tarppia eli laavukangasta, jonka saa pystyyn vaikkapa vaellussauvan kanssa. Tuo laavukankaan mukana kuljettaminen ei sinänsä ole aivan uusi asia, sillä osa perinteistä suomalaista retkeilykulttuuria on yöpyä tulilla avomajoitteen, esimerkiksi louteen, kanssa.
Erilaisia telttoja on markkinoilla vaikka kuinka paljon. On festaritelttoja, camping-telttoja, vaellustelttoja ja kotatelttoja. Muutaman kymmenen euron markettiteltan kanssa voi hyvin lähteä nättinä kesäiltana yön yli retkelle metsäjärven rannalle, jotta saa näkemystä ulkona nukkumisesta. Useamman yön vaellukselle valitsisin kuitenkin vaelluskäyttöön tarkoitetun teltan, sillä ne ovat huomattavasti kevyempiä ja pakkautuu yleensä pienempään tilaan.
Vaellusteltat voidaan karkeasti jakaa tunneli- ja kupolitelttoihin. Kupoliteltan etu on se, että sen voi pystyttää itseseisovan rakenteen ansiosta esimerkiksi kalliolle tai pehmeälle hiekalle. Nykyisissä kupoliteltoissa on usein kaksi ovea, joka mahdollistaa vapaan kulun telttaan ja mukavan leirielämän, kun teltassa on useampi henkilö. Tunneliteltta on hyvin tuulenkestävä ja usein kupolitelttaa kevyempi kantaa. Viimeaikoina kevytretkeilijöiden suosimat pyramiditeltat ovat kasvattaneet suosioitaan. Pyramiditeltta pystytetään usein yhden pystysuuntaisen kepin avulla. Rakenne tekee teltasta erittäin kevyen etenkin, jos keppinä käytetään vaikkapa vaellussauvaa, jolloin sama retkeilyväline toimii useammassa käyttötarkoituksessa.
Riippumattoretkeilijä tarvitsee itse riippumaton lisäksi tarpin sadesuojaksi ja kesällä hyttysverkon. Makuupussi lämmittää ylhäältä päin hyvin, mutta painuessaan kasaan kylmä ilma alhaalta etenkin kylmempinä öinä yllättää. Riippumattoon voi laittaa normaalin makuualustan eristämään kylmää. Lisäksi paljon käytetään underquilteja eli aluspeitteitä, joka on periaattessa untuvainen peitto, joka roikkuu riippumatossa kiinni selän alla.
Makuualusta
Makuualustan tarkoituksena on mukavoittaa nukkumista ja eristää maasta hohkaava kylmyys nukkujasta. Makuualustoja on solumuovisia ja ilmatäytteisiä. Joissakin ilmatäytteisissä on vielä lisäeristeenä esim. untuvaa, jotta alustan kanssa pärjää talvellakin. Vaikka makuupussi olisikin lämmin, tulee makuualustan olla riittävän eristävä, sillä makuupussin eriste painuu kasaan alustaa vasten nukkuessa, eikä enää lämmitä kunnolla
Solumuovialusta on halpa ja toimintavarma, sillä se ei voi puhjeta vahingossa tikusta, teltassa sattuvasta vahingosta tai koiran kynsistä. Solumuovinen makuualusta on kuitenkin usein melko kova nukkua, minkä vuoksi moni retkeilijä valitsee mieluummin paksumman alustan. Lisäksi solumuovialusta vie melko paljon tilaa, minkä vuoksi se ei mahdu rinkkaan sisälle.
Itsestään täyttyvä makuualusta on ilmatäytteinen alusta, mutta sen sisällä on esimerkiksi vaahtomuovia, joka palautuu alkuperäiseen muotoonsa, kun alustassa olevat venttiilit avataan. Alusta on solumuovista makuualustaa paksumpi ja näin mukavampi nukkua. Varjopuolena on kuitenkin solumuovialustaa suurempi paino.
Puhtaasti ilmatäytteiset makuualustat ovat yleisin valinta pidemmille vaelluksille niiden keveyden, mukavuuden ja eristyskyvyn vuoksi. Alustojen paksuus vaihtelee muutamasta sentistä jopa kymmeneen senttiin. Ilma on erinomainen eriste ja paksumpien alustojen kanssa nukkuu hyvin talvellakin. Ilmatäytteinen makuualusta on arka ulkoisille vaaroille ja saattaa puhjeta helposti. Tästä syystä ainakin laadukkaampien alustojen mukana tulee paikkaustarvikkeet. Alusta kuitenkin pakkautuu huomattavasti pienempään tilaan kuin solumuovinen alusta ja on kevyt kantaa.
Makuualustojen vertailussa eristävyyden arvioinnissa voi käyttää ilmoitettua r-arvoa. Tämä lämpöarvo antaa suuntaa siihen, millaisilla keleillä alustalla pärjää. Jos retkeily painottuu kesäkäyttöön, lämpöarvolla ei ole väliä. Silloin huomio kannattaa kiinnittää ainoastaan muihin ostopäätöstä vaikuttaviin asioihin, kuten mukavuuteen, painoon ja hintaan. Kolmen vuodenajan makuualustan R-arvo tulisi olla 3 tai yli. Tällöin alustalla nukkuu vielä mukavasti syysvaelluksella, kun lämpötila saattaa laskea pakkasen puolelle. Neljän vuoden ajan käyttöön tulevalla makuualustalla lämpöarvon tulisi olla vähintään 5. Talvella usein ilma-alustan kaverina käytetään solumuovista alustaa. Tämä lisää eristyskykyä nukkuessa ja yleistä mukavuutta teltassa, kun makuualustaa pystyy hieman levittämään koko teltan pohjalle.
Makuupussi
Makuupussit voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään käyttöolosuhteiden mukaan. Nämä ovat kesämakuupussit, kolmen vuoden ajan makuupussit ja talvimakuupussit. Kesäpussit ovat suunnattu lämpimille kesäkeleille ja sisäkäyttöön. Kolmen vuoden ajan pussilla tarkenee nukkua vielä pikkupakkasilla syksyllä, syystalvella ja keväällä. Talvipussin käyttöaika on syksystä kevääseen, mutta miksei niillä voisi nukkua kesälläkin, vaikkakin saattaa olla liian kuuma.
Ennen makuupussin hankintaa tulee miettiä miten ja missä makuupussia käytetään ja mihin vuodenaikaan. Sopivan makuupussin löytämiseksi on kehitetty EN 13573 -standardi, jonka avulla saa suuntaa antavaa tietoa siitä, millä keleillä makuupussia voi käyttää.
- Comfort: Lämpötila, jossa keskiverto nainen tai helposti paleleva nukkuu yönsä mukavasti.
- Limit: Lämpötila, jossa keskiverto mies nukkuu yönsä mukavasti.
- Extreme: Lämpötila, jossa makuupussissa voi selvitä hengissä.
Standardi on suuntaa antava, sillä jokainen kokee kylmän eri tavalla. Osa nukkuu kotona sisällä kesälläkin untuvapeiton kanssa, kun joku toinen taas käyttää ohutta vilttiä talvellakin. Ostopäätöstä tehdessä extreme-arvoa ei kannata katsoa ollenkaan, sillä sen arvon ilmoittamassa lämpötilassa ei ole tarkoitus pystyä nukkumaan.
Kun makuupussin käyttölämpötila on selvillä, tulee miettiä materiaalivalinta. Makuupusseja on kuitupusseja ja untuvapusseja. Kuitutäytteiset makuupussit ovat usein edullisempia hinnaltaan ja ovat kosteuden suhteen anteeksiantavaisempia, sillä ne eristävät kylmää, vaikka makuupussi olisikin hieman kostea. Untuvamakuupussi on pakkauskooltaan pienempi ja kevyempi kantaa. Untuvatäytteen laadusta kertoo Fill Power -arvo. Mitä suurempi tuo arvo on, sitä enemmän sama määrä täytettä eristää. Untuvamakuupussia ostaessa kannattaa myös kiinnittää huomiota untuvan alkuperään, joka on nykyään hyvin ilmoitettu etenkin laadukkaammilla valmistajilla.
Mikä retkikeitin on minulle sopiva?
Retkikeittiön perustarvikkeisiin kuuluu kattila, keitin ja lusikka tai muu kauha. Tarvittaessa voi olla esimerkiksi paistinpannu kalan paistamiseen. Retkikeittimistä perinteisin valinta on vuosikaudet suosiossa ollut trangia. Toimintavarma keitin huonossakin säässä hyvän tuulisuojan ansiosta. Trangiaa on perinteisesti käytetty spriillä, eli sinolilla tai marinolilla. Trangiaan on saatavilla myös kaasupoltin tai ns. multifuel- eli monipolttoainepoltin.
Erilaisia kaasukeittimiä on markkinoilla pilvin pimein. Yleisin ratkaisu on ostaa keitin ja kattila erikseen. Kaasukeittimiä on kaasupatruunan päälle ruuvattavia keittimiä ja erillisellä polttoaineletkulla olevia keittimiä. Kaasupullon päälle ruuvattava on usein kevyempi, mutta varsinkin lasten kanssa retkeileville voi letkullinen versio olla parempi, kun voi käyttää isompaa kattilaa, eikä keitin ole kovin kiikkerä. Samoin matalammalla olevaa keitintä on helpompi suojata tuulelta. Kaasukeittimiä on saatavilla myös valmiita paketteja, joissa tulee mukana kattila ja poltin. Niissä on myös kiinteänä tuulisuoja ja ovat usein hyvin energiatehokkaita, jolloin keitin kuluttaa vähemmän kaasua. Yksi vaihtoehto voi olla myös risukeitin, jonka etuna on se, ettei tarvitse kantaa polttoainetta mukana, mutta vaatii omia taitojaan löytää kuivaa polttoainetta metsästä, jos on satanut useamman päivän peräkkäin.
Keitintä valitessa tulee miettiä omia retkeilytarpeita. Kuinka monelle hengelle keittimellä tulee yleensä tehtyä ruokaa ja miten ruokaa laitetaan. Jos ruokaa tulee laitettua alusta loppuun, tarvitaan yleensä useampi kattila. Jos taas ruokailu retkellä tarkoittaa sitä, että keitetään vesi ja lisätään se valmiiseen retkiruokaan, on tarve hyvin erilainen.
Millainen rinkka?
Rinkan valintaan vaikuttaa muiden varusteiden koko ja paino. Rinkka kannattaa valita huolella, sillä sitä tulee kannettua mukana koko vaellus, minkä vuoksi valinnassa kannattaa painottaa kanto-ominaisuuksia. Jos retkeily on yhden yön retkiä ja päiväretkiä, riittää pienempikokoinen, mutta pidemmille vaelluksille mukaan tarvitaan enemmän ruokaa, mikä taas vie enemmän tilaa ja vaatii suurempaa rinkkaa. Viikon vaelluksilla usein rinkan koko on 65-85 litran hujakoilla.
Nykyajan rinkoissa on tarkoitus saada kaikki kannettava rinkan sisälle, sillä ulkona roikkuvat tavarat vaikuttavat kanto-ominaisuuksiin. Nykyajan rinkat ovat ns. anatomisia rinkkoja, joissa rinkan tukiranka on piilotettuna rinkan rakenteeseen. Aiemmin oli paljon käytössä putkirinkkoja, joissa on putkikehikko ja siihen kiinnitettynä reppuosa. Putkirinkka on parhaimmillaan erittäin suurien kuormien kantamisessa ja niissä voi tavaraa helposti kiinnittää myös rinkan ulkopuolelle.
Omaa rinkkaa valitessa kannattaa käyttää aikaa sovittamiseen ja eri vaihtoehtojen punnitsemiseen. Nykyään saa edullisesti vuokrattua rinkkoja tai esimerkiksi Partioaitasta saa lainattua joitakin rinkkoja muutamaksi päiväksi. Kokeilemalla rinkkaa varsinaisessa käyttöympäristössään ennen ostamista voidaan varmistaa, että rinkka on juuri sellainen kuin sen pitääkin olla.
Ennen ensimmäistä vaellusta
Ennen ensimmäistä, etenkin pidempää vaellusta kaikista mukana olevista varusteista pitäisi olla käyttökokemusta. Vaelluskengät tulisi olla hyvin ajettu sisään, eli niillä tulisi olla käveltynä jo useampi kymmenen kilometriä. Näin saadaan vältettyä turhat rakot ja jalkakivut. Samoin kenkiä sisään ajaessa huomaa, jos kengät eivät olekaan aivan sopivan kokoiset. Samoin rinkkaan olisi hyvä totutella etukäteen. Teltan pystyttämistä ja retkikeittimen käyttöä tulee harjoitella useampaan otteeseen esimerkiksi kotipihassa, ennen kuin lähtee erämaahan. Kun leirin pystyttämisestä on kokemusta, onnistuu se paremmin myös huonolla säällä ja väsyneenä.